En tunne nykykäytäntöä, mutta kun tontti on lohkottu rakennustarkoituksiin, niin merkitään se lohkomisen saatua lainvoiman kiinteistörekisteriin erityismaana. Mutta onko tällöin syntynyt rakennusmaata ? Tuntuisi siltä, ettei rakennusmaata vielä synny, sillä kaikki rakentaminen tapahtuu rakennusluvan perusteella ja itse maa ennen rakennusluvan saantia on viljelysmaata de facto ja luonnonolosuhteissa sekä yhdyskuntarakentamisen kannalta. Näin on vaikka kiinteistörekisteriin maa merkitään erityismaana. Tieteellinen perinne kertoo sen, että erityismaaksi saadaan merkitä rakennustarkoituksiin tarkoitettu lohkottu tila ( nyk. kiinteistö ) ja olisiko tämä jokin kannanotto maanmittaustieteellisesti, että rakennusmaasta on kyse ? Mutta erityismaakäsitys on kovin vanha ja sen määrittyminen ei ole samoilta ajoilta kuin moderni maan arvon kehityksen teoria on. Yhteyttä ei ehkä ole vanhaan aikaan tässä merkityksessä ja suhteessa. Minusta maan arvo kohoaa täyteen rakennusmaan arvoon vasta, kun se muodostuu rakennusmaaksi eli arvo kohoaa, kun rakennuslupa on saatu ( ja viemäröinti ja vesijohto kytketty yms. ).