Kirjoittelu loppuu nyt heti.

Olen todellakin väsynyt koko juttuun. Toivon yhteydenottoa IRL ja ei pelkkiä vihjailuja. Kyllä koko juttu on totta.

Talon pidon kannalta ei ole järkevää vaihtaa esim. metsää ja ruokosaraa keskenään. Näin ollen ei sellaiseen maankäyttölajien vaihtamiseen ryhdytty Isojaon yhteydessä, kai. Ajatellen kotitarvekäyttöä.

Kävikö Isojaossa niin, että talo sai tontin mukaan peltoa ja pellon mukaan metsää ja metsän mukaan ruokosaraa sekä ruokosaran mukaan vettä kertoimen ollessa 1  vai vaihdeltiinko maan hyvyysluokituksen nojalla maankäyttölajeja keskenään ? En tiedä vastausta. Vaihtaminen voitaisiin tehdä manttaaliin nojautuen, käsittääkseni .

Olisiko niin, että lohkot ( raiviot ) saivat oman manttaalinsa, jotka jaettiin tietyissä suhteissa taloille, jolloin syntyi talon manttaali. Lohkot merkitsivät myös siis tietynlaista luokittelua, jolloin lohko sai manttaalin eli se lohko erotettiin manttaalina kylälle. Mutta isojaossa ei  vastaavaa suoritettu, vaan manttaalit määrättiin suoraan kai kuvioimalla manttaaleihin maata. Manttaali maatahan merkinnee maan hyvyyden ratkaisua, mutta oliko jokin muu hyyysluokituskäytössä, josta määrättiin manttaalit ? Joka tapauksessa manttaali maata on saanut hyvyyden. Vaikka näin on voi silti olla jokin luokitus käytössä ollut. Tähän viittaa erään kartan ( kirjassa ) sana "kärr" ( suo ) ja jokin luokitus manttaaleihin johtaen olisi käytössä ? Manttaali kai tarkoittaa maasta lankeavaa tuottoa ( jonka pinta-ala vaihteli ), siis maan hyvyydestä olisi kyse. Jos em. pätee on jyvityskysmyskin kokonaan toisenlainen kuin TKK:n 1980 - luvun opetuksessa oli oppina jyvityksestä. Isojakotoimituksen kartoilla ehkä esitettiin hyvyysluokiteltu maa, joka johti manttaaleihin, jollakin logiikalla. Mutta mikä oli se jyvityksen kehitys, josta tiede puhuu ? Ehkä maan hyvyysluokitus ? Ts. sen kehittyminen ?